*

Leena Hoppania Osaaminen, intohimo ja asenne. Siksi Helsingin valtuustoon 2017

Luovaa pelastusta

Luovat alat ja luova talous ovat nousseet elinkeinopoliittiseen keskusteluun etsittäessä vaihtoehtoja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Talous on maailmanlaajuisesti voimakkaassa murroksessa teollisen tuotannon siirtyessä kasvavien markkinoiden ja edullisen työvoiman maihin. Globaalissa kilpailussa teknologian taso on yhdenmukaistunut, joten ainoita kilpailukykyä parantavia tekijöitä ovat sisällöt.

Luovat alat ovat aina tuottaneet sisältöjä; ympäröivää yhteiskuntaa ja todellisuuksia tutkimalla, toisin ajattelemalla ja verkostomaisesti toimimalla. Ne ovat edelläkävijöitä sellaisessa toiminnassa, jota nyt peräänkuulutetaan elinkeinoelämässä. Mikäli luoville aloille ominaisen toiminnan malleja saadaan jalkautettua osaksi innovaatioiden tuotekehitystä, muutos lisäarvon tuottamisen arvoketjussa on mullistava.

Mitä ne sitten ovat; luovat alat ja luova talous? Aiheesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita ja selvityksiä ja hetkittäin on käyty kiivastakin keskustelua samojen haasteiden kanssa kamppailevilla talousalueilla sekä Suomessa että kansainvälisesti - pääosin Euroopassa.

Oleellista on erottaa toisistaan luovuus, jota ilmenee kaikessa ihmisen tekemisessä, sekä elinkeinon harjoittaminen ja yritystoiminta, joita tarkastellaan liiketoiminnan näkökulmasta.

Luoville aloille ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Niille on ominaista, että palvelut ja tuotteet syntyvät luovasta ajattelusta ja että ne synnyttävät aineetonta arvoa, kuten tavaramerkkejä, patentteja ja tekijänoikeuksia. Luovat alat on kattotermi, jossain määrin samankaltainen käsite kuin web 2.0, 3.0, 4.0 jne.

Luovien alojen käsite on muodostunut 2000-luvun puolivälissä ja se pohjautuu Britanniassa lanseerattuun määrittelyyn toimialoista, joista käytetään yhteisnimitystä ”Creative Industries”. Suomessa ajatus luovista aloista pohjautuu sisältöliiketoimialoihin, joissa synnytetään digitaalisia sisältöjä.

Näiden alojen merkitys nähtiin kauppa- ja teollisuusministeriössä (KTM) 1990-luvun puolivälissä. Näkyvissä oli perinteisen teollisuuden työpaikkojen väheneminen sekä globalisaation tuomat haasteet kansantalouden kehittymiselle. Teknologiainnovaatioiden rinnalle kehitettiin sisältöjä ja sisällöntuottajia alettiin tarkastella palveluntuottajan näkökulmasta. Todettiin, että sisältöliiketoimialan yritysten toimintaa on kehitettävä, jotta palvelujen tarjoaminen turvataan. Kehittämistyö aloitettiin hankkeistamalla projekteja ja kehittämällä uudenlaisia toimintamalleja uudenlaisten yritysten tarpeisiin.

Sisältöliiketoimialan käsite laajentui Suomessa 2000-luvulla luoviksi aloiksi, jossa liiketoiminnan ytimessä on tekijänoikeuksiin pohjautuva kaupankäynti.

TEMn ja OKMn tekemien linjausten mukaan luoviin aloihin kuuluvat muotoilupalvelut, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja videotuotanto, kuvataide ja valokuvaus, kustannus- ja julkaisutoiminta, mainonta, musiikki ja ohjelmapalvelut, pelit ja sähköinen kustannustoiminta, radio- ja tv-tuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä rajapinnoissa matkailu, hyvinvointi ja liikunta.

Työ- ja elinkeinoministeriön 2014 julkaiseman toimialaraportin mukaan luovilla aloilla toimii noin 43 500 henkilöä. He toimivat yhteensä noin 12 000 toimipaikassa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli kuusi miljardia euroa. Luku kasvaa jatkuvasti.

Luovien alojen tiukkaa määrittelyä on pyritty välttämään, sillä kyseessä on ennemminkin uudenlainen yritystoiminta, jolla on kansantaloudellisesti kasvava merkitys. Oman toimialansa kasvun lisäksi kysymys on osittain voimakkaastikin kasvavasta yritystoiminnasta. Lisäksi luovat alat tuottavat lisäarvoa parantamalla ns. perinteisten toimialojen tuotteita ja palveluita. Tällöin puhutaan luovasta taloudesta.

Luovilla aloilla voidaan nähdä olevan muiden alojen innovatiivisuutta ja kasvua lisääviä vaikutuksia ja siten voimakas, luovaa taloutta edistävä merkitys.

Euroopan komission kulttuurin ja koulutuksen pääosaston teettämässä selvityksessä luovan kentän yritystoimintaa ei lähestytty luovan alan käsitteen kautta, vaan tekijänoikeudellisen tuotoksen arvoketjujen kautta. Tutkimuksessa käytettiin kulttuurin ja luovan kentän kokonaisuuden kerroksellista määritelmää.

Luovia aloja ja luovaa taloutta ei siis pidä sekoittaa keskusteluun luovasta luokasta tai luovuuteen sinänsä eikä sen esiintymiseen tietyillä toimialoilla, eikä varsinkaan sen poissulkemista toisilla.

Yves Dozin ja Mikko Kososen "Fast Strategy"-kirjassa todetaan, että luovuutta edellyttävä strateginen ketteryys on yrityksille elintärkeää. Siihen vaaditaan kykyä katsoa asioita uudella tavalla sekä reaaliaikaista strategista herkkyyttä havaitsemaan moninaisia, yrityksen kehittämiselle elintärkeitä signaaleja kuluttajaverkostoista. Ilman luovaa ajattelua ei näihin signaaleihin kyetä vastaamaan ja tuottamaan markkinoille riittävällä nopeudella palveluita ja tuotteita. Kirjassa käytetään esimerkkinä mm. IBM:a, jonka tarinasta voi todeta, että luovuutta hyväksikäyttämällä dinosauruksetkin oppivat tanssimaan.

Luovaa taloutta ja luovia aloja tarkastellessa kaikkia edellä mainittuja toimialoja voi pitää nuorina ja dynaamisina. Niiden käytännöt ja sisällöt muuttuvat nopeasti ja toimintamallit hakevat uomiaan. Parhaillaan on käynnissä useampia erilaisia luovan talouden toimintamallien kehittämiseen ja ekosysteemien rikastamiseen tähtääviä kokeiluja.

Käsitemäärittely sinänsä ei olekaan mielekästä vaan itse asiaan keskittyminen; kuinka luovien alojen sisällöt saadaan täysipainoisesti hyödyttämään luovaa taloutta ja siten koko Suomen kilpailukykyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Suomen kilpailukyky" on laajalti käytetty höpötermi. Koska eri maiden toimialaprofiilit ovat erilaisia, on järkevää vertailla vain toimialojen kilpailukykyä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Suomen kilpailukyky" on laajalti käytetty höpötermi. Koska eri maiden toimialaprofiilit ovat erilaisia, on järkevää vertailla vain toimialojen kilpailukykyä.

Toimituksen poiminnat